fbpx

”MINÄ”

Minulle oli suuri siunaus, että sain jäädä pois työelämästä ja yrittäjyydestä. Käytin heti tätä aikaa energian tuntemiseen. Lopetin opiskelun, lukemisen, ihmisten kanssa olemisen ja ennen kaikkea YRITTÄMISEN. Annoin itselleni luvan vain olla. 

Aika pian tuli sellainen olo, että tämä on ajan tuhlausta. Pitäähän minun hankkia uusia tietoja. Urheiluakin pitää tehdä enemmän, kun on näin paljon aikaa itsellä. 18 vuoden jälkeen yrittäjänä, suorittaminen on melkein ainoa asia, mitä osaan enää tehdä, ja nyt TEKEMÄTTÖMYYS tuntuu todella vaikealta! 

Opiskelen henkisyyttä, lause mihin törmään joka paikassa on: sinussa on kaikkea mitä etsit ja mitä haluaisit tietää. Hmm, mitä se tarkoittaa ja miten voin oikeasti kokea sitä?

Kävelin töissä ollessani paljon, vähintään 10 km joka päivä. Kävelin töihin ja siihen meni joka aamu noin pari tuntia. Samalla kun kävelin opiskelin. Kuuntelin äänikirjoja aina kun vain ehdin, vähintään 6 tuntia päivässä. Nyt olen kolmen kuukauden aikana jättänyt kuulokkeet kotiin, kun kävelen aamulla metsässä. Kuuntelen lintujen lauluja, meren aaltoja, omia ajatuksia, tutustuin MINUUN kunnolla ensimmäistä kerta.

Hiljaisuudessa mielen äänet alkavat tulla esille. Hämmästyin äänien paljoudesta. Ihan kuin ampiaisen pesä suhisisi korvissa. Paljon tunteita. Iloja, suruja, pettymyksiä, vihaa, kateutta, vääryyksiä, ajatuksesta toiseen, loputtomiin. 

Menin taas seuraavana päivänä metsään heti aamusta. Ilman kuulokkeita kävelin ja kävelin.. Taas tuli niitä ääniä. Jatkoin kävelemistä ja kuuntelin. Tätä vaihe kutsun TUNNISTAMISEKSI. 

Monta päivää mennyt ja äänet rupeavat pikku hiljaa hiljentyä, eivät niin innoissaan puhu kilpaa niin kuin alussa. Päässä on vähän enemmän tilaa, jatkoin kävelemistä.

Tunnistamisen vaiheen jälkeen näen oman työmaan sotkuja. Paljon tekemistä, tuumailen ja nöyrästi hymyillen. Tajusin, että kaikki tiedot ja opiskelut ovat vain koristeluja ”minun” egolle. Ne ovat asioita, jotka laittoivat pääni tukkoon. Jokainen asia, joka tuli ulkopuolelta, oli kuin yksi ampiainen ja lopulta muodostui ampiaisen pesä, joka suhisee äänekkäästi kun olen hiljaisuudessa.

Luonnon ihme: auringon energia, puun energia ja veden energia alkavat puhdistamaan sameaa ja tukkoista energiaani. Käsittelen yhden tunteen kerrallaan: miksi tunnen näin? Mikä sen aiheuttaa? Missä vaiheessa siitä on tullut osa minua? Pyysin puilta lisää energiaa, pyysin maailmankaikkeudelta lisää tilaa, pyysin auringolta lisää lämpöä ja suvaitsevaisuutta ja pyysin vedeltä voimaa puhdistukseen.

Nyt kolmen kuukauden jälkeen ampiaiset ovat hiljentyneet. Levollisesti nauttivat tyhjyyden tilasta ja rauhallisesta energiasta. Maailma on edelleen sama, ihmiset ovat edelleen samoja, mutta nyt kaikki tuntuu paljon rauhallisemmalta ja kauniimmalta. 

Sain maistaa ja ymmärtää mitä lause ”sinussa on kaikki mitä tarvitset” tarkoittaa. Ympärillä tahti on hiljaisempaa. Myös jooga tuntuu paljon valoisemmalta ja kauniimmalta. Tunnen energian liikkuvan kehon jokaisessa kohdassa, kun nostan jalkoja. Tunnen miten energia liikkuu selkärangassa jokaisessa taakse- ja eteentaivutuksessa. 

Jatkan energian kuuntelua, jatkan hiljentymistä. Pidän kämmenet ja kehon auki, jotta elämä voi kulkea lävitseni. Kuuntelen ja muistan, että kaikki mitä koemme ja ymmärrämme, tulee meidän sisältä. Ulkomaailma on heijastus meidän omasta sisämaailmastamme.

/ Hani